Viikko vaihtuu seuraavaan

Taudista on toivuttu, kämppä on lämpimämpi, koska sääkin on, ja vettä tulee (alkoi tulla saman päivän illalla eli aika nopsasti putket korjattiin). Eli kaikki on taas aivan hyvin.

Tämä viikko meni töitä paiskiessa. Omien tuntieni lisäksi korvasin Sirkalle pari tuntia, jotka hän oli sijaisena mun sairastaessa. (Huomenna korvaan Sannan pitämät tunnit, koska nyt Sanna sairastaa.) Lopputestit alkavat ensi viikolla, ja ne ovat olleet mielessä jo tällä viikolla. Tentti on suunnitteilla, vaikka suunnitelmat ovatkin enimmäkseen vielä päässä ja hahmotelmina paperilla. Perjantaina töiden lisäksi kokoustelin kahteenkin otteeseen, ja toinen kokouksista oli ehkä kamalin, jossa olen koskaan ollut. Tavallisten asioiden lisäksi siellä käsiteltiin myös yhden unkarin lehtorin erottamista, ja laitoksen henkilökunta, me, hänen kollegansa äänestimme siitä asiasta. Vaikka minulla onkin selkeä mielipide varsinaisesta asiasta, tuntui silti kamalalta äänestää toisen ihmisen työpaikasta. No, asia ei ole vielä lopussa, vaan seuraavaksi asiaa käsitellään tiedekunnassa ja ties missä. Huh, aikamoista, sanon minä.

Onneksi perjantaina oli mukavakin kokous, sillä palaveerasimme suomen opettajien kanssa (ensimmäisen kerran oltiin kaikki koolla, kivaa) ja suunnittelimme vähän tulevaa. Tiedossa on ainakin Kalevalan päivän tapahtuma 27. helmikuuta. Olisi kiva tavata opiskelijoita enemmän luokan ulkopuolella, ja siihen tuo Kalevalan päivän aatto on hyvä tilaisuus. Mutta vapaa-ajan viettoa viriteltiin jo viime tiistaina Klimat-pubissa, johon kutsuttiin opiskelijoita ja suomen opettajia puhumaan suomea ja pelaamaan biljardia. Ja laulamaan karaokea! Nyt kekkerit pistettiin pystyyn aika lyhyellä varoitusajalla ja tenttiaika lähestyy, joten paikalla oli vähänlaisesti porukkaa. Mutta kovasti läsnäolleet kehuivat ideaa, joten eiköhän me oteta uusiksi. Enää tarvitsee houkutella baarin henkilökunta soittamaan silloin tällöin suomipoppia tai suomalaisia karaokelevyjä, jotta illasta saadaan entistä opettavaisempi. :)

Opettavaisesta tuli mieleen, että toin joululomalta mukanani aika lailla kirjoja – tosin nyt jo kaipailen niitä lisää – ja haluan antaa erityiskiitoksen Juusolle. Sain Juusolta Markus Kajon kirjan Kettusen kannettava, ja mulla on ollut sen parissa niin hauskaa! Mahtava tapa vältellä puolan tenttiin lukemista! Tässä yksi minipakina (keksin määritelmän juuri äsken):
---
Taipuu

Jos persus (eli ahder) olisi latinaa ja taipuisi 2. deklinaation maskuliinin mukaan, silloin sen vokatiivimuodoksi kai tulisi perse. Heh heh! (Itse keksin äsken, sonkyllähyvä!) Häähä! Tällä mie elän kauvan!
---
Hahah, loistavaa! Siksikin, että voin samaistua tähän niin hyvin. Mietin nimittäin samanlaista juttua viime kesänä junassa: Sana puo on Etelä-Pohjanmaan murteessa käytetty sana, joka tarkoittaa takamusta. No, senhän harvoin, jos koskaan käytetty monikon inessiivi on poissa! Sonkyllähyvä!!!