maanantai 20. huhtikuuta 2009

Investointeja

Tänään olen täyttänyt ensimmäisen puolalaisen veroilmoitukseni. No, pääsin oikeastaan tosi helpolla, koska Ania taas kerran oli korvaamattomana apuna. Mutta mitäpä olisi lomakkeiden täyttö ilman muutamaa virastovisiittiä? Tälläkin kertaa kävimme kolkuttelemassa parille ovelle, koska jotkut (älä vain kysy mitkä) summat eivät täsmänneet. Onni oli virastokierroksella myötä, sillä tapasimme lopulta todella avuliaan rouvan, joka huomasi virheen, täytti lomakkeet (oman inhimillisen mokansa vuoksi kahdesti!) puolestani ja kertoi myös, että saan veronpalautusta! Jei! Nyt tarkistelen, että kaikki on oikein – joo-o, ihan kuin voisin muutakaan väittää - ja yritän keksiä hyvää vastausta vielä yhteen ruutuun. Täällä nimittäin voi lahjoittaa 1 %:n veroistaan hyväntekeväisyyteen. Ihmettelinkin, mitä tarkoittivat ne kaikki 1 %-mainokset, joita viime viikkoina olen nähnyt... No, puolankielisessä listassa on valittavana 1158 eri organisaatiota, joten päätöksenteossa voi pieni tovi mennä.

Veronpalautuksen käyttökohdetta minun ei sitten tarvinnutkaan miettiä. Päätin nimittäin jo joku aika sitten, että jos jatkan töitä täällä, hankin sen kunniaksi imurin. Voisi sitä kai jotenkin muutenkin juhlistaa, mutta kaikkiruokaisen kokolattiamattoni innoittamana ajattelin, että imuri olisi hyvä investointi. Tänään sen sitten kävin ostamassa ja odottaa nyt, että pääsisi hommiin. Ja sitä kyllä riittää, sillä en ole imuroinut pitkään aikaan. Hotellissa kyllä on ollut kolmekin huuveria, mutta ne alkoivat hajota palasiksi ja sen viimeisenkin romun on nyt joku jemmannut itselleen. Joku oli kirjoittanut hissiin surumielisen viestin, jossa imuria anottiin palautettavaksi respaan... Tänään ajattelin imuroida mahdollisimman pitkään ja hartaasti, että saan kaikki naapuritkin kateellisiksi. Ja sitten alan periä vuokraa imurin lainasta. ;)

Pari viikkoa sitten investoin lämpömittariin. Jos nyt investoinnista voi puhua: ostin halvimman ja pienimmän, vaikkakin myös sievimmän. :) Se oli tuossa mun parvekkeella ja muutamana päivänä ehdinkin siitä tarkistaa lämpötilan. Kunnes... Kiirastorstaina loikoilimme Kristan ja Petrin kanssa tässä mun huoneessa, kun parvekkeelle lensi kaksi naakkaa. Nousin hätistämään niitä ja lähtiväthän ne – mun lämpömittarin kanssa!! Ei siinä sitten auttanut kuin katsoa, kun naakka lennähti vastapäisen talon parvekkeelle ja sieltä samaisen talon tuuletuskanavaan pesäänsä. Voin vain kuvitella, kuinka sen naapurit kadehtii sen hienoa lämpömittaria... Seuraavan mittarin junttaan kiinni parvekkeeseen, niin että se naakka myös säilyttää naapurustonsa arvostuksen. Tai sitten vain ostan useamman. Hyväntekeväisyyttä sekin.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Kesä!

Viimeksi, kun kirjoitin, oli takatalvi. Siitä on kuitenkin jo ehtinyt kulua ihmeellisen paljon aikaa, ja sinä aikana kesä on tullut! Ehkä paikalliset vielä kutsuvat sitä kevääksi, mutta mulla on jo ihan kesäfiilis. Päivisin lämpöä on vähintään 15 astetta, ruohoa leikataan, kukat kukkivat, syreenit tuoksuvat huumaavasti... Siitä on pian kolme viikkoa, kun yhtäkkiä, yhdessä päivässä kaikki muuttui. Kävelin kaupungilla ja tajusin, että oli lämpimin päivä koko täällä oloni aikana – ja koko kaupunki oli aivan erilainen! Ja nyt, kahdessa viikossa kaikki kasvit ovat räjähtäneet kesäkuosiin. Jos et usko, voit kysyä ystävältäni Kristalta, joka tuli tänne 6. huhtikuuta ja näki sen muutoksen. Esimerkiksi hevoskastanjat olivat tuolloin silmulla, ja eilen lehdet olivat jo tämän kokoisia!



Kuten sanoin, ihmeellisesti taas on aika vierähtänyt, ja sinä aikana on tapahtunut paljon muutakin kuin vain muutos vuodenajassa. Tärkeimpinä mainittakoon suomalainen karaoke, joka oli aivan mielettömän mahtava kokemus ja loistava suksee! Paikalla oli tietenkin meidän opiskelijoita ja heidän ystäviään, mutta myös paljon muita. Chłodna 25:n alakerta oli t ä y n n ä ihmisiä ja tunnelmaa! Seuraavasta karaokesta jo kyseltiin, mutta katsotaan nyt. Ei makeaa mahan täydeltä. :) Toinen huippujuttu oli Kristan visiitti. On todella ihanaa saada tärkeitä ihmisiä tänne. Vietimme pääsiäistä typötyhjässä Varsovassa vähän sairastellen (tai minä vähän ja Krista enemmän), mutta hyvässä seurassa.

Nyt on myös varmistunut se, että jatkan töitä täällä Varsovassa. Minusta tulee CIMOn suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettaja eli ulkomaanlehtori elokuun alusta alkaen. On mukavaa, että voin jatkaa töitä tuttujen kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Haasteita täällä kyllä riittää, mutta sehän on vain hyvä. Tuntuu siis tosi hyvältä jatkaa täällä, vaikka välillä onkin ikävä juttuja koto-Suomesta. Tahtoo kunnon saunaan! :) No, koska palkkani vähän muuttuu, pääsen toki käymään Suomessa useammin. Ja tietenkin nyt teillä, jotka haluatte tulla tutustumaan Varsovaan, on enemmän aikaa toteuttaa matkanne. ;)