Pyhäinpäivä

Marraskuun ensimmäinen, siis pyhäinpäivä on Puolassa hyvin tärkeä päivä. En vähättele sen merkitystä suomalaisille, mutta täällä volyymi on ihan toista luokkaa. Ja kai sekin jotain kertoo, että Suomessa päivä on fiksattu lauantaihin 31.10.-6.11. välisenä aikana, kun täällä se on aina 1.11. ja nyt, päivän osuessa sunnuntaihin, yliopistossa pidetään ylimääräinen vapaapäivä maanantainakin.

Ihmiset käyvät hautausmailla, vievät kukkia ja kynttilöitä, siivoavat haudat... Ei siis vielä mitään epätavallista. Volyymi, jolla tämä tapahtuu, on kuitenkin jotain aivan muuta kuin Suomessa. Viime vuonna kävin hautausmaalla aika myöhään pyhänpäivän illalla ja väkeä oli silloin vielä aika lailla liikenteessä, mutta kuulin silloin, että päivällä oli täytynyt jonottaa päästäkseen porteista sisälle. Tänä vuonna me päätimme mennä hautausmaalle jo päivää aikaisemmin välttääksemme ruuhkat. Yksin emme silti olleet - no, meitä jo oli 10 hengen ryhmä - sekä "vierailijoita" että kaupustelijoita oli liikenteessä. Markkinahulinaakin nimittäin riittää: hautasmaiden lähellä myydään kynttilöitä, kukkia, popcornia, karkkia...

Huikeinta (myönnän, että tämä voi kuulostaa vähän hassulta) mielestäni pyhäinpäivässä kuitenkin on julkisen liikenteen järjestelyt. Normaalina päivänä tästä meidän läheltä menee 3-4 bussilinjaa 5-10 minuutin välein. Tämän viikonlopun aikana kaupungissa kulkee kuitenkin 23 erityistä hautausmaabussia, jotka lähtevät kaupungin eri hautausmailta noin 5 minuutin välein! Siispä meidänkin lähiristeyksessä valojen vaihtumista odottaessa saattoi nähdä 7 bussia yhtäaikaa. Wau.

Erityisen vaikutuksen nämä bussit tekivät minuun, koska olen muutaman kerran ollut vähällä myöhästyä töistä bussien takia. Varsovan bussiliikenne on kyllä jokseenkin legendaarista, joten sen varaan ei pitäisi koskaan täysin laskea. Eräs kommentti kertoo tilaanteesta loistavasti: "Miten bussi, jonka pitäisi mennä 10 minuutin välein, voi olla myöhässä puoli tuntia?" Ensisijaisesti käytän siis bussia, mutta onnekseni myös raitiovaunut kulkevat läheltä.

Joskus kuitenkin käy niin, että varasuunnitelmistakaan ei ole hyötyä. Pari viikkoa sitten odotin ensin bussia, mutta olin jo pysäkille mennessäni melko varma, että se on turhaa. Läheisessä risteyksessä nimittäin oli muutama poliisi, jotka eivät päästäneet autoja mihinkään, ja sillä kadulla, jonka varressa minä odottelin, ei liikkunut yhtään autoa. Ja lähistöllä pörräsi pari helikopteria. Ratikkapysäkillä kuulin sanat delegacja ja presydent, joiden ymmärsin olevan syynä kaikkeen. 20 minuutin jälkeen delegacja sitten ajoikin ohi, oletettavasti entisen gheton alueelle ja siellä sijaitseville muistomerkeille laskemaan seppeleitä. Delegaatioon kuului yli 20 autoa, joten selvästi kyseessä oli Hyvin Tärkeä Henkilö.

Pääsin ratikalla välietapille, josta hyppäsin bussiin päästäkseni yliopistolle. Varasuunnitelma toimi tähän asti, mutta ei pelastanut tilannetta, koska delegacja ajeli ympäri kaupunkia ja keskustan liikenne oli aivan sekaisin. Normaalisti työmatkaani menee n. 15-20 minuuttia, nyt siihen kului vähän yli tunti. Ehdin juuri ja juuri tunnille, kaikki opiskelijat eivät. He kuitenkin pystyivät valistamaan minua myöhästymisen aiheuttajasta, delegaation sydämestä: Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden oli vierailulla ja pisti koko kaupungin sekaisin. Harvemmin sitä pääsee syyttämään noin korkea-arvoista tahoa omien aikataulujen ja asioiden sekoittamisesta, joten käytin tilannetta röyhkeästi, mutta ilomielin hyväksi koko loppupäivän. :)