Mitä kuuluu?

Kukkuluuruu. :)

Luulin, että hulabaloo hellittäisi, mutta ei siltä tunnu. Mutta itseäin vain syyttää saan, olen ilmeisesti aina ja ikuisesti viime tingassa tekemisen mestari. No, kyllä joskus onnistuukin: perjantaina on suomalainen karaoke ja sen järjestelyt on ihan hyvällä mallilla. Kopkop tosin tässä vaiheessa, oon juontajana ja ehdin siis vielä tuskailla torstai-iltana ja -yönä sekä perjantaina ennen tapahtuman alkua moneen kertaan... Mutta ainakin opiskelijat osaavat monen monta biisiä, suosikkeja taitavat olla Mombasa ja Joutsenlaulu.

Mitäs kaikkea tässä onkaan ehtinyt tapahtua sitten edellisen kirjoituksen? Töitä tietysti, mutta kenelläpä niitä ei olisi. Hmm... Pari viikkoa sitten Joannalla oli konsertti Jimmy Bradley's -irkkupubissa. Ohjelmistossa oli mm. musikaaliklassikoita ja Edith Piafia. Pikantin lisän konserttiin toi vakiasiakkaiden joukko, jotka hoilasivat viehättävän epävireisesti mukana mm. Milordia. Samassa paikassa käytiin myös juhlistamassa Pyhän Patrickin päivää. Eräs irlantilainen, joka on asunut Suomessakin jonkun aikaa, tokaisi, että tämä on se päivä, jolloin irlantilaiset juovat kuin suomalaiset. No, tiedä sitten siitä, mä ainakin lähdin aikaisin kotiin, jotta jaksoin herätä reippaasti opiskelemaan puolaa. Samassa ryhmässä opiskelevaa irlantilaista ei kyllä näkynyt...

Viime sunnuntaina olin katsomassa Carmenin Kansallisoopperassa. Sanoisinpa vain, että VAU, sekä oopperasta että esityspaikasta! Joanna myötävaikutti tähänkin, sillä hän soitti mulle lauantaina ja kysyi, haluaisinko lähteä. Jaa että haluaisinko? Pientä päänvaivaa tuotti pukeutuminen, mutta sitten mietin mielessäni, että minulla on aika heikot mahdollisuudet ylipukeutua tässä maassa (kaikella kunnioituksella puolalaisten naisten naisellista tyyliä kohtaan), joten ykköset päälle ja menoksi! Joanna on tosiaan virallinen Varsova-opas, joten sain aika hyvän tietopaketin Kansallisoopperasta. Sain myös tietää, että perinteisiin kuuluu, että ensikertalaisen täytyy käydä ostamassa pieni pullo shampanjaa yhdestä tietystä myyntipisteesä. Ja perinteitähän tietenkin kunnioitetaan. Jos joku haluaa mennä oopperaan, niin mä voin kyllä lähteä mukaan. ;)

Ehdin jo kehua, kuinka keväistä Varsovassa on. Hah! Eilen illalla ja yöllä on tullut melkein 20 senttiä lunta ja lisää tupruttaa. Eli suolaloskamössössä kahlaamisesta ei vielä päästy eroon... Aamulla puolan tunnille marssiessani näin, kun bussilastillinen (!) kaupungin katuosaston miehiä tuotiin Krakowskie Przedmiescielle eli jonkinlaiselle (turisti)pääkadulle putsaamaan lumia. Aseinaan heillä oli vaneriset lumentyöntimet. Salli mun nauraa, ja kyllähän mä nauroinkin. :) Ja naureskellessani takatalven aiheuttamalle järkytykselle odottelen toki minäkin kevään toista tulemista. Ja sitä sopii odottaa vaikkapa Mombasan kuumia tunnelmia hoilaten...