Kevätsiivous

Ajattelin aloittaa helpoimmasta päästä, virtuaalisiivouksesta! Kevään kunniaksi siis uusi look. :)

Jossain vaiheessa tarttis vähän siivota oikeastikin, jotta aurinko pääsis paistelemaan puhtaista ikkunoista puhtaaseen asuntoon. Odotetaan nyt kuitenkin, että tuhkat lentää jonnekin muualle - tai mikä vielä parempi, että tulivuori vallan malttais lopettaa tupruttelun... Vaikka mikäs täällä Keski-Euroopassa ollessa, helppohan tästä on hypätä junaan ja puksutella vaikkapa Amsterdamiin 14 tuntia, jos ei lentämällä pääse. Sellainen reissu saattaa olla edessä tällä viikolla, kun haluamme päästä Aart Janin siskon häihin Antwerpeniin ja turisteilemaan Gentiin. Kun vain viranomaiset ystävällisesti a) tekisivät päätöksiä ja b) tiedottaisivat niistä. Säästääksemme aikaa, energiaa ja hermoja kävimme jo eilen ostamassa junaliput, silläkin uhalla, että lennot torstaina kulkisivat normaalisti. Oli muutama muukin samoilla asioilla, mutta jonotimme vain 45(!) minuuttia. (Postitoimistossakin saa helposti kulutettua enemmän aikaa - oma henkilökohtainen ennätykseni, 1t 15min syntyi viime helmikuussa.) Eli nyt on plakkarissa sekä juna- että lentoliput, ja myöhemmin kerron, kuinka matka loppujen lopuksi taittui!

Maailmassa monta...

...on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Viime lauantaina Puolaa kohtasi tragedia, jonka mittakaava on melkoinen. 96 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa, heidän joukossaan Puolan presidentti Lech Kaczyński, hänen vaimonsa Maria Kaczyńska ja paljon Puolan poliittiseen eliittiin kuuluneita henkilöitä ja muita tärkeitä vaikuttajia.

Ihmiset ovat olleet tyrmistyneitä ja surullisia. Presidentin palatsin luona ja sen lähellä sijaitsevalla Piłsudskinaukiolla on ollut lauantaista saakka todella paljon ihmisiä, jotka ovat sytyttäneet kynttilöitä ja tuoneet kukkia. Presidentin palatsiin on tuhansien ihmisten jono, kun ihmiset haluavat päästä näkemään presidentin ja hänen vaimonsa arkut sekä jättämään hyvästit heille.

Tämä kaikki on hyvin ymmärrettävää. Koska olen itse täällä mukana ulkomaalaisena ja siten hiukan ulkopuolisenakin, pidätän itselleni oikeuden myös hämmästellä asioita. Presidentin palatsin ohi kulkevalla Krakowskie Przedmiescie -kadulla on kummallista markkinatunnelmaa, niin paljon on kukkien, kynttilöiden ja Puolan lippujen myyjiä. Ihmiset ovat jonottaneet jopa 8 tuntia päästäkseen näkemään arkut ja jono on ollut lähes kilometrin mittainen. Presidentin palatsin ja Piłsudskinaukion ympäristössä on paljon roskia - kynttilöitä, kukkia ja kaikkea muuta, mitä ihmismassoilta jää jälkeen - joita viedään kuorma-autoittain pois. Ihmiset pysähtyvät hiljentymään ja kunnioittamaan menehtyneiden muistoa, ja vieressä korjataan aukion laatoitusta ja leikataan nurmikoita, jotta kaikki olisi kunnossa lauantain juhlallisuuksia varten.

Presidentti ja hänen vaimonsa on päätetty haudata Krakovaan, Wawelin linnaan, jonne on haudattu mm. kuninkaita ja kansallissankareita. Tämä päätös kuohuttaa puolalaisia, ja Facebookissa on en-tiedä-kuinka-monta-mutta-monta ryhmää, joiden nimissä päätöstä kritisoidaan tyyliin "Minäkin haluan tulla haudatuksi Waweliin" tai "Miksi ei Kheopsin pyramidiin". Eilen on ollut mielenosoituksia, puolesta ja vastaan.

Päätökseen on vaikuttanut eniten presidentin kaksoisveli Jarosław Kaczyński, joka on epäsuositumpi kuin presidenttinä toiminut veljensä (ja häntäkin kannatti enää vain n. 20 % puolalaisista), mutta jonka arvellaan nyt asettuvan ehdolle presidentinvaaleissa ja käyttävän tapahtunutta hyödyksi häikäilemättä. Aart Jan seuraa puolalaista lehdistöä (ja minäkin, mutta englanniksi http://www.thenews.pl/), ja hän oli eilen aika tuohtunut koko tilanteesta. Hän sanoi, että hän ei halua asua Puolassa, jos Jarosław Kaczyński voittaa vaalit. Että saas nähdä.

Seuraamme tilannetta mielenkiinnolla. Hämmästellen ja kummastellen, mutta tietysti myös kunnioittaen.